Ruotsi, suomenruotsalaiset ja kielikysymys
”Pakkoruotsilla” on suuri kannattajien ja vastustajien joukko. Ruotsinkielen asemaa ja sen pakollisuutta oppiaineena kannattaa suomenruotsalaiset, RKP ja useat poliitikot. Toisaalta moni suomenkielinen on asettunut vastustamaan ruotsin kielen asemaa Suomessa ja esimerkiksi Perussuomalaiset suhtautuvat varsin nuivasti ”pakkoruotsiin”.
Peruskoululaisten suhtautuminen ruotsin kieleen on myös suhteellisen kielteistä. Niin oli myös minulla peruskoulun ruotsin tunneilla. En ehkä ollut luokan pahin härikkö tai välttämättä edes häiriköinyt tunneilla, mutta opiskelumotivaatio ja tunnilla mukana olo oli valitettavan heikkoa.
Suhtautuminen ruotsin kieleen ja sen asemaan Suomessa ei monien oppilaiden kohdalla muutu edes iän karttuessa. Omalla kohdalla olen kuitenkin oppinut arvostamaan ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia. Kuuntelen Ruotsalaisia bändejä, kuten Bo Kasper Orkester ja Kent. Pidän Wahlroossia suurena merkkihenkilönä ja nautin suuresti suomenruotsalaisen ylläpitämästä blogista. Pyrin jopa lukemaan silloin tällöin Hufvudstadsbladetin nettiversiota. Voinkin sanoa, että Suomalaiseen identiteettiini kuluu positiivinen suhtautuminen ruotsiin ja sen opiskeluun.
”Pakkoruotsia” en kuitenkaan pysty puolustamaan, vaikka opiskelen mielelläni lukiossa ruotsia ja vaikka ruotsin opiskelu kuuluukin identiteettiini. Tämä johtuu siitä, että en voi yksilönä sanoa mikä on absoluuttisesti oikea identiteetti tai mitä yksilöiden tulisi tehdä elämällään. Mikäli ruotsi olisi vapaaehtoista, niin tietenkin toivon mahdollisimman monen yksilön tutustuvan ruotsiin ja ottavan lopulta ruotsin omaksi ”jutukseen”.
Uskon ja luotan, että kaikki voittavat, vaikka ruotsi muutettaisiin valinnaiseksi. Valinnaisilla ruotsintunneilla tuskin häiriköitäisiin. Ehkä myös suomenkielisten suhtautuminen ruotsiin paranisi valinnaisuuden kautta. Uskon ihmisistä hyvää ja tämän takia luotan suomalaisiin nuoriin niin paljon, että uskon monien valitsevan ruotsin opiskelun omaksi parhaakseen valinnaisenakin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kannatan valinnaisuutta ruotsinkielen osalta!
Pakkoruotsi on eräs puolustuslinjoista, jonka RKP on rakentanut suojatakseen maan virallista kaksikielisyyttä.
Mitä tulee suhtautumiseen Ruotsiin niin nykyisen kielipolitiikan vastustamisella ei ole mitään tekemistä Ruotsin(valtiona ja kansana) vastustamisessa. Ei Ruotsin nykyisillä poliitikoilla ole osaa eikä arpaa Suomen siirtomaa-ajoissa.
Minut luokiteltaisiin varmaan ääripään Fennomaaniksi, se ei mitenkään estä esim. Saabilla ajelua tai toiveita paremmasta asevoimien yhteistyöstä.
Ruotsi mitä Suomessa opetetaan, ei ole edes Ruotsin Ruotsia, vaan Suomessa esiintyvää murretta.
"Uskon ja luotan, että kaikki voittavat"
Eri ryhmittymillä on erilaiset tavoitteet, vaikea kuvitella että ihan KAIKKI voittaisivat. Se on kuitenkin selvää, että Suomenruotsalaisten maine Suomessa on vuosi vuodelta huonompi, eikä pohjaa näy. Hälytyskellojen luulisi soivan.
"uskon monien valitsevan ruotsin opiskelun omaksi parhaakseen valinnaisenakin."
Alussa varmasti kyllä, mutta sitten se voi hiipua, hyvinkin dramaattisesti, kun aito tarve painottuu lähinnä terveydenhuoltoon. Ruotsalaisten kanssa kommunikoidaan englanniksi ja Suomenruotsalaiset osaavat joka vuosi paremmin ja paremmin suomea, kun ovat usein kaksikielisistä perheistä.
Virallinen kaksikielisyys loppuisi tietenkin myös samalla, keisarilla ei ole vaatteita, ja tätä myötä esim. poliisin Hämeessä ei tarvitsisi enää osata ruotsia.
Kielipolitiikkaan on väistämättä tulossa muutoksia, jokainen uusi sukupolvi on tehnyt mieleisensä lait ja niin tapahtuu vastedeskin. Muutenhan Suomessa kerättäisiin edelleen veroa ikkunoiden lukumäärän perusteella ja siveyspoliisit partioisivat ravintoloissa. Uusi sukupolvi osaa aina kyseenalaistaa totutun.
Ruotsinkieli ei kyllä ihan aina ole opiskelijan omaksi parhaaksi. Esimerkiksi Itä-Suomessa parempi kielivaihtoehto olisi Venäjä. Ehkäpä siksi suhtautuminen ruotsinkieleen on nuivaa koska muualla kuin rannikolla asuville ruotsinkielen opiskelu tuntuu jokseenkin turhalta.
Esimerkiksi englanti tuntuu mycket bättre opiskeltavalta kieleltä koska sitä oikeasti joutuu joku päivä tarvitsemaankin. Aika harvaa kiinnostaa esimerkiksi suunnata lomalle ruotsiin, toisin kuin Lontooseen tai USA:han.
Kielien opiskelu ei ole koskaan pahasta mutta ymmärrän kyllä miksi on hankala saada opiskelijoita motivoitua jokseenkin marginaalisen kielen opiskeluun jolle ei välttämättä tule koskaan mitään käyttöä.
Ihan kauniisti kirjoitat, ja mukava, että päädyit valinnaisuuden kannalle.
Kyseessä on kuitenkin isompi vyyhti kuin vain yksi kouluaine. Suomenruotsalaisia tukevia rakenteita on yhteiskuntamme täynnä, ja toivottavasti et törmää niihin opiskelupaikkaa jatkossa hakiessasi. Suomenruotsalaiset nimittäin pääsevät suomenkielistä helpommin korkeakouluihin, ja lisäksi maassamme on useampi täysin ruotsinkielinen korkeakoulu, mutta eipä vain ole yhtään täysin suomenkielistä.
Oletko käynyt Ahvenanmaalla? Saat varmasti turistina ihan OK palvelua siellä, mutta jos haluaisit muuttaa sinne, tai laittaa tulevat lapsesi kouluun siellä, niin sepä ei käykään päinsä. Vaikka Manner-Suomi on täpötäynnä kivoja pikku kouluja ruotsinkielisille lapsille, niin Ahvenanmaalla ei saa olla yhtään suomenkielistä koulua. Eikö olekin jännää.
Vielä kiinnittäisin huomiota kauniin blogitekstisi viimeiseen lauseeseen: "Uskon ihmisistä hyvää ja tämän takia luotan suomalaisiin nuoriin niin paljon, että uskon monien valitsevan ruotsin opiskelun omaksi parhaakseen valinnaisenakin."
Huomaatko itse oudon logiikkasi? Sanot siinä, että sellainen ihminen on hyvä, joka valitsee ruotsin kielen opiskelun, ja tekee sen silloin omaksi parhaakseen.
Selitäpä hieman. Miksi on muka hyvä tai peräti hyvyyttä valita ruotsin opiskelu? Kenelle siinä tehdään hyvää? Suomenruotsalaisille? Mikseivät he koskaan tee hyvää meille? Miksi me opettelemme heidän kieltään, vaikka heitä on alle 5%?
Otin tuon lauseen esiin, koska Sinustakin näkee, vaikka olet fiksu poika, että vuosikausien aivopesu on osin tavoittanut Sinutkin. Ei ruotsin opiskelu ole itsessään mitään hyvää tai pahaa. Se on yksi kieli muiden joukossa, ei mitään muuta, ja jokaisen tulisi itse voida harkita, tarvitseeko sitä kieltä vaiko ei? Sitä ei saisi päättää RKP:n tai Folktingetin päämajassa tai lahjottujen suomalaispoliitikkojen tapaamisissa.
Menestystä opintoihisi. :)
niin, Johannes, puoluetoverisi, opetusministeri on ehdottanut ruotsin opiskelun aikaistamista, mutta ei suinkaan suomenruotsalaisten äänestäjien kosimiseksi tms. vaan ihan hyötynäkökohdista, ruotsinkielisissä kouluissa luetaan englantia ja suomea ala-asteella ja nyt opetusministerillä on hätä että suomenkieliset nuoret jäävät jälkeen. (Huonoa) englantiahan jokainen puhuu mutta sen lisäksi olisi hyvä osata 1-2 muutakin vierasta kieltä.
Pitää valita haluammeko olla Pohjoismaa vai baltilainen reunavaltio, eivät skandinaavit puhu englantia keskenään. Kylmän sodan päättymistä seurannut EU innostus kesti ensimmäiset 10 vuotta, nyt ollaan taas palaamassa normaaliin päiväjärjestykseen, Suomen ja Venäjän suhteissa palaillaan 1000 vuotiselle peruslinjalle. 50 vuotta Saksakin jaksoi EU:n maksumiehenä, nyt sekin ajaa taas omia etujaan Euroopassa.
Voinkin sanoa, että Suomalaiseen identiteettiini kuluu positiivinen suhtautuminen ruotsiin ja sen opiskeluun.>>
Itselläni on käynyt päinvastoin:
Olen alkanut inhota ruotsinkielisiä -
nimenomaan pakkoruotsin venyttämisen ja vanuttamisen takia.
Kuulin juuri, että opetushallituksen Lankinen oli luvannut ruotsinkielisille tänään, että suomenkielisten pakollista ruotsinopetusta aikaistetaan alkavaksi 6.luokalta. Tämä siitä huolimatta, että kansan enemmistö haluaa poistaa koko pakkoruotsin.
Huomionarvoista on, että asiasta ei kerrota suomenkielisille mitään,
mutta ruotsinkielisessä lehdessä asiassa on jo uutisoitu.
Siis 95 %:n enemmistö pidetään pimennossa sitä itseään koskevasta asiasta.
Suomenkielisten kieliopintojenhan luulisi olevan
ensisijaisesti suomenkielisiä koskeva asia..
Meillä asia on päinvastoin: Virkamies menee lupaamaan hemmotellulle vähemmistölle, että simputettavan enemmistön simputusta aikaistetaan.
Vapaavuori oli tänään huolissaan virkamiehiin
kohdistuvasta painostuksesta: Syytä huoleen tosiaan on.
Hei Järnefelt!
Olet monessa kohdassa oikeassa. En minäkään ymmärrä saati hyväksy Ahvenanmaan erikoisasemaa. Ruotsinkieli saisi olla korkeakouluun pyrittäessä vain muutaman lisäpisteen tuoja, ei tarjota oikotieta yliopistoon.
Mutta olen edelleen sitä mieltä, mitä kirjoitin. Ruotsin kieli on tärkeä kieli Suomessa ja yleisesti pohjoismaissa. On totta, että suomenruotsalaisia on suomessa vain noin 5%, mutta kuinka merkittävä ryhmä tämä kielivähemmistö oikein on. Monet ruotsinsuomalaiset ovat varakkaita ja näkyvillä paikoilla olevia tärkeitä henkilöitä. Tämän lisäksi 5% vähemmistö on kuitenkin sen verran merkittävä vähemmistö, että heidän on saatava yhteiskunnan palveluita omalla äidinkielellään. Nämä ovat niitä asiota, jonka takia mielestäni on järkevää lukea ruotsia.
Muissa Pohjoismaissa, Suomea lukuunottamatta, englanti on pakollinen kieli kouluissa. Suomessakin lähes kaikki lukevat englantia koulussa. Näin ENGLANTI itse asiassa ON POHJOISMAIDEN YHTEINEN KIELI.
Englannin kieli on ottanut ruotsin kielen paikan pohjoismaisessa yhteistyössä. Englanti on sivuuttanut ruotsin kielen niin talouselämän kielenä kuin yhteisenä kommunikointikielenä pohjoismaalaisten kesken.
Suomenkielisten identiteettiin kuuluu nykyään suomen kielen lisäksi englannin kieli. Useimmat suomenkieliset tuntevat olevansa kaksikielisiä yhdistelmällä suomi + englanti.
Ruotsi on tullut suomenkielisille entistä vieraammaksi kieleksi. Ruotsi koetaan turhaksi kieleksi, ruotsia ei yksinkertaisesti tarvita tavallisessa elämässä.
Pakkoruotsista halutaan päästä eroon.
"Monet ruotsinsuomalaiset ovat varakkaita ja näkyvillä paikoilla olevia tärkeitä henkilöitä."
Tämän takia me pidämme yllä suomenruotsalaisten kohtuuttomia etuoikeuksia, en vain jotenkin ymmärrä tätä logiikkaa. Lähtisivät edes samalta viivalta meidän suomalaisten kanssa, vai onko se liikaa pyydetty.
Ja Johannes ajattelepa miksi Suomen ruotsalaiset ovat näillä näyttävillä paikoilla. kielikintiöt ynnä muut herkut, virkamiesruotsi 5% in vuoksi,!? Hoi äly älä jätä, Suomalaiset ovat ollet satoja vuosia ruotsinkielisten aivopesussa
identiteetti samuus, yhtäpitävyys; sisin olemus, itseys; henkilöllisyys
Onkohan identiteetti ihan oikea sana puhuttaessa ruotsinkielen opiskelusta? :D Hauskasti sanottu ainakin.
Onnea ja menestystä!
#12
Yhdenvertaisuuslaissa(6§), joka tuli voimaan 1. helmikuuta vuonna 2004, kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun yksittäiseen henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä näillä perusteilla kielletään myös perustuslaissa , työsopimuslaissa (2luku 2§) ja 'rikoslaissa (11luku 9§ ja 47luku 3§)
Suomalaisia syrjitään !
"7"
Lähtisin täydestä tasa-arvosta kun puhutaan korkeakoulupaikoista. Ei mitään lisäpisteitä tai omia kiintiöitä. Tämä on perustuslain hengen vastaista suomenkielisten syrjintää. PISTE.
Kaikki samalle viivalle ja jono poikki jostakin kohtaan.
Eikö susta ole hassua, että kiintiöt ovat suurimmat kaikkein halutuimmissa opinahjoissa.
Ei rkp havittele kiintiöitä ja koulutuspaikkojen lisäämistä lähihoitajan tutkintoon, vaikka ko. ammatinharjoittaja on varmasti enemmän palveluammattissa ruotsinkielisten kanssa kuin esim. ekonomi.
RKP:n ja heidän apulaistensa (sasit ja lipposet) tavoitteena on ruotsinkielistää joko maahanmuuttajia tai umpisuomenkielisiä palvelemaan itseään, koska "omat" ylioppilaat pääsevät lähes automaattisesti yliopistoon ja ovat poissa keskeisimmistä palveluammateista.
#4: Fiksu kommentti Richard, ei paljon lisäämistä.
Hienoa Johannes että vaikka selvästikin olet suht' otollista maaperää ollutkin viralliselle propagandalle, kuitenkin kykenet katsomaan asiaa myös oman maailmankatsomuksesi kautta - eli ihmisten oikeuden valinanvapauteen.
kannatta muistaa että korkeakoulu- ja muu opiskelu ei ole sidottu hakijan äidinkieleen vaan kielitaitoon, näin ollen kuka tahansa voi hakea opiskelemaan ruotsinkieliselle linjalle. Sama pätee tietenkin jos hakee esim. englanninkieliselle linjalle. Tämä on tietenkin ainoa kestävä ratkaisu, muu järjestelyhän olisi perustuslain yhdenvertaisuuspykälän vastaista. Kannattaa ottaa asioista selvää eikä puhua läpiä päähänsä.
#8 "Näin ENGLANTI itse asiassa ON POHJOISMAIDEN YHTEINEN KIELI." niinkuin sanottua, eivät skandinaavit puhu keskenään englantia, miksi puhuisivat, sehän on vieras kieli, ainostaan suomalaisen joka ei muuta osaa, on pakko tyytyä englantiin. Suomihan pidetään 2-kielisenä siihen kuuluvan lisäarvon vuoksi, siksi että siitä on hyötyä meille että meidät maailmalla mielletään Pohjoismaaksi eikä miksikään baltilaiseksi reunavaltioksi.
#17
Suomen koulutusjärjestelmä kielikiintiöineen on täysin epäoikeudenmukainen ja poikkeus kaikkialla muualla maailmalla vallitsevista järjestelmistä. Joka toiselle ruotsinkieliselle nuorelle on suotu mahdollisuus suorittaa yliopistotutkinto. Syynä ovat vuosikymmenestä toiseen täysin ylisuurina pidetyt ruotsin kieleen perustuvat aloituspaikkamäärät erityisesti ruotsinkielisissä yliopistoissa, mutta osittain myös ruotsin kieleen perustuvat kiintiöpaikat kaksikielisissä yliopistoissa. Vielä 2000-luvullakin joka ikinen vuosi 500 suomenkielistä on menettänyt opiskelupaikkansa ruotsinkielisille kiintiöekonomeille, kiintiöjuristeille ja kiintiömaistereille. Ruotsinkielisten yliopisto-opiskelijoiden osuus on 40 % liian suuri suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden osuuteen suhteutettuna. Vastaavasti ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu riittämätön määrä ruotsinkielisiä opiskelijoita, jolloin ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen jää liiaksi suomenkielisten tehtäväksi.
– Opetusministeriön suunnitelma yliopistojen aloituspaikkamääriksi vuodelle 2012 syrjii edelleen pahoin suomenkielisiä ja suosii ruotsinkielistä vähemmistöä. Ruotsinkielisille on varattu 6,7 %:n osuus yliopistopaikoista, vaikka ruotsinkielisten osuus maan 20-24-vuotiaista nuorista oli vain 4,8 % (TK:n tieto vuodelta 2006). Ruotsinkielisten osuuden yliopisto-opiskelijoiden määristä sallitaan edelleen olevan 40 % yli ruotsinkielisten laskennallista osuutta. Räikein vääryys on yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan 9,2 %:n ruotsinkielinen osuus.
– Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kantelu suomenkielisen enemmistön syrjimisestä ja ruotsinkielisen vähemmistön suosimisesta Suomen koulutusjärjestelmässä ja erityisesti yliopistokoulutuksessa. Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt vastasi näin: ”Asiassa ei ole aihetta epäillä oikeusasiamiehen toimivaltaan kuuluvan tahon lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Siitä syystä asiaanne ei ryhdytä tutkimaan enempää.” On syytä kysyä, onko eduskunnan oikeusasiamiesjärjestelmä tehtäviensä tasalla.
– Yliopisto- ja korkeakoulukiintiöillä on pidetty keinotekoisesti ruotsinkielisen väestönosan koulutustaso muun väestön tasoa korkeammalla. Koulutusetu ja virkamiesruotsin kohtuuton painottaminen merkitsevät samalla ruotsinkielisille yliedustusta korkeimmissa hallintotehtävissä ja yritysjohdossa. Koulutus- ja työpaikkaedut johtavat puolestaan parempiin ansioihin, elinolosuhteisiin ja luovat edellytykset jopa parempaan terveyteen.
"Yliopisto- ja korkeakoulukiintiöillä on pidetty keinotekoisesti ruotsinkielisen väestönosan koulutustaso muun väestön tasoa korkeammalla. Koulutusetu ja virkamiesruotsin kohtuuton painottaminen merkitsevät samalla ruotsinkielisille yliedustusta korkeimmissa hallintotehtävissä ja yritysjohdossa. Koulutus- ja työpaikkaedut johtavat puolestaan parempiin ansioihin, elinolosuhteisiin ja luovat edellytykset jopa parempaan terveyteen. "
Tämä on myös helppo laskea rahallisena arvona. Suomenkieliseltä varastettu koulutuspaikka esim. lääketieteellisessä tuo vuosittain monen kymmenen tuhannen vuosittaisen palkanlisän verratuna yhtä hyvään suomenkieliseen hakijaan, joka joutuu tyytymään sairaanhoitajan tutkintoon.
Kyseessä on aivan uskomaton ja globaalissa mittakaavassa täysin poikkeuksellinen vääryys.
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että pakkoruotsi aiheuttaa vain suurta vastustusta ko. kieltä ja kulttuuria kohtaan. Itselläni kävi juuri näin - kielen keskiarvo on 5, enkä ole koskaan ruotsia puhunut tai tule puhumaan koulun ulkopuolella. Arvostan muita kieliä kuitenkin hyvin paljon, esimerkiksi suomeni ja englantini ovat hyvin korkeatasoisia.
#18 no hyvä että teitte kantelun oikeusasiamiehelle ja saitte vastauksen, silloinhan asian oikeudellinen puoli on kunnossa eikä asia aiheuta lisätoimenpiteitä. Keksimäsi luvut ovat kuitenkin täysin teoreettisia, mutta aidon populistin tapaan esität asiat nollasummapelinä. Ruotsinkieliset opiskelupaikat eivät kuitenkaan ole keneltäkään muulta pois. Juustohöyläleikkausten ja kustannusten tehostamisen luvattuna aikakautena jokainen lakkautettava ruotsinkielinen linja/koulu olisi ikuisesti pois, niitä ei todellakaan voisi siirtää kenenkään muun hyväksi.
Tuhannet suomenkieliset nuoret ovatkin käyttäneet tilaisuutta hyväkseen hankkiakseen itselleen tutkinnon ruotsiksi, esim. ruotsinkielisen kauppakorkean opiskelijoista tällä hetkellä reilusti yli 30%, he ovat siis huomanneet ruotsin osaamisen hyödyllisyyden joka samalla avaa ovet pohjoismaisiin, globaaleihin firmoihin. Englantiahan jokainen osaa, sen osaaminen ei anna yhtään lisäpistettä, se on lähinnä itsestäänselvyys. Mutta, niin kuin sanottu, opiskelupaikat eivät ole jyvitetty äidinkielen perusteella, vaan kielitaidon. Siinä on vissi ero =)
Sen verran haluan vielä todeta, että vaikko ruotsinkielisiä on "vain" jotain 5,5%, niin mukaan kannattaa laskea kaksikieliset. Suomessa ei voi olla kahta äidinkieltä ja tämän takia monet sekä ruotsia että suomea "äidinkielenä" puhuva on tilastoitu suomenkielisenä. Tämän takia niin monissa työnhakuilmoituksissa on vaatimuksena ruotsinkielen taito ja samasta syystä nuorten kannattaa lukea ruotsia Suomessa.
470 000 suomenkielistä Ruotsissa ei edellytä että kaikki Ruotsissa lukisi pakkosuomea. Suomessakin kannattaisi panostaa suomenkielisiin kielikylpyihin sille promillelle joka ei oikeasti suomea osaa. Se tulee halvemmaksi kuin pakkoruotsittaa kaikki suomalaiset, jotka - kiitos huonon motivaation - eivät sitten kuitenkaan halua tai osaa suomenruotsinmurteita.
Kielilaki uusiksi. Virkamiesruotsi pois. Poliittinen aine, pakkoruotsi, muutettava valinnaiskieleksi kouluissa kaikilla tasoilla, peruskoulusta yliopistoon. Näin astumme muiden maiden kanssa samalle linjalle. Kielipolitiikkamme on nyt täysi vinoutunut. Täällä vallitsee ruotsin kielen diktatuuri. Näin ruotsinkielisiä suositaan valtion- ja kuntien päätösviroissa, yliopistojen sisäänpääsyissä, ja helpommin saavutetulla akateemisella uralla ja sitä mukaa merkittävillä yhteiskunnan johtopaikoilla, vain siksi että ruotsin kieli on nostettu yläpuolelle valtakielen ja muiden vähemmistökielten. Äänestäkäämme puoluetta joka uskaltaa vastustaa pakkoruotsia. Rikkaitten ruotsinkielisten säätiöiden ja rahastojen auliisti vuolaana virtava korruptioraha politikoille ja valtaa tekeville on yksi syy pakkoruotsiin.
M.S.
#22:"Sen verran haluan vielä todeta, että vaikko ruotsinkielisiä on ”vain” jotain 5,5%, niin mukaan kannattaa laskea kaksikieliset. Suomessa ei voi olla kahta äidinkieltä ja tämän takia monet sekä ruotsia että suomea ”äidinkielenä” puhuva on tilastoitu suomenkielisenä. "
Tuosta 5,5% on Ahvenanmaalaisia 0,5% ja kaksikielisiä 4,5%. Kaksikieliset on siis lähes täysin rekisteröity ruotsinkielisiksi, eikä varsinaisia ruotsinkielisiä löydy kuin 0,5% - joistakin rannikko- ja saaristokunnista.
Voisin löydä vetoa että sinäkään et tunne yhtäkään ruotsinkielistä - kaksikielisiä voit kyllä tuntea.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 25 kommenttia